Kesää kohden – miten maailman meno vaikuttaa taimistolla?

31.5.2022

Rengon Taimitarhalla kasvatetaan pensaita sekä puita.

Puutarhanrakentajat blogi jatkuu käsitellen ja keskustellen viheralueiden kunnossapidosta, suunnittelusta ja rakentamisesta - Puutarhanrakentajan näkökulmasta! 

Teksti ja kuvat: Hannele Laitinen 

Kevät vihdoin päässyt puhkeamaan ja kesäblogi starttaa sen mukana myös! Toivoa jo oli, että maailmaa koetellut pandemiakin helpottaisi mutta jatkoksi Ukrainan sota on tuonut vain lisää ikävyyksiä. Ei sitä ensin olisi edes uskonut mihin kaikkeen Ukrainan tilanne olisikaan vaikuttanut, mutta kyllä vaan viheralaakin koettelee materiaalien pulalla sekä toimitusvaikeuksillaan. Ajankohtaiseen tilanteeseen tässä kirjoituksessa sain mukaan pohdintaa Rengon taimitarhalta, Pertti Nybackalta.

Rengon Taimitarha  on perustettu vuonna 1979 aikanaan raivaamalla ensin pelto-alat käyttöön. Vuonna 1993 yritys on jatkanut osakeyhtiö muodossa ja vuoteen 2006 perustuen enemmän yritysmyyntiin, mutta tuolloin myös laajennettu verkkokaupan puolelle. Tämä palvelee myös kuluttajia pienenä osana ympärivuotista toimintaa.

Puutarhanrakentajien ry:n kannattajajäsenistöön Nybacka liittynyt verkostoitumisen kannalta, jotta on mukana viheralan kanavissa.

Pääasiallisesti Rengon taimitarhalla on kotimaisia ja itse kasvatettuja astiataimia, pensaita ja puita määrättyyn mittaan mutta myös tuontituotteita, joita pyritty hankkimaan suoraan ulkoa.

Vuonna 1979 perustetun Rengon Taimitarhan pihapiiriä.

Vuoden puutarhatuotteeksi valittu FinE-kasvit.

 Suomen puutarhakauppiaat ry ovat valinneet vuoden 2022 puutarhatuotteeksi FinE®-kasvit. Rengon taimiston valikoimastaan ei erikseen ole ollut kysyntää näille FinE-kasveille. Nybacka tuumaa, että hinta näissä ratkaisee. Jos rakennusliikkeeltä pyytää erillistä hintaa FinE-tavaramerkintään oikeutetusta kasvista niin tuskin valitsevat sitä ensisijaisesti. Riippuen toki kohteista ja näinhän se kannattaisi tehdä, mutta käytännön elämässä ei ole vielä osoittautunut. 

Josko vuoden puutarhatuotteen valinta edistäisi asiaa tänä vuonna. Nybacka mainitsee myös, ettei tiedä edes mistä testattuja emokasveja saisi. Jos haluaisi niin olisi perustettava emotaimimaat itse ja otettava 20 vuoden projektiksi.

” Luonto tekee tehtävänsä, kellään taimitarhaviljelijällä ei ole mitään intressiä viljellä muuta kuin mahdollisimman kestäviä, suomen oloissa kestäviä kasveja. ” - Nybacka.

Lajikkeiston pirstoutuminen on ongelma. Trendinä niin sanotusti nyt alkanut näkyä, että tavallisestakin pensaslajista on 20 erilaista lajiketta. Todennäköisemmin USA:sta lähtöisin. Tämä hankaloittanut taimistojen toimintaa, kun esimerkiksi Heisiangervoista (Phusocarpus) tullut suosittuja monikäyttöisiä puutarhankasveja ja samalla erilaisia lajikkeita muodostunut todella paljon. Pitäisi olla tuottajilla tuplamäärät tai edes tietää paljonko pitäisi olla mitäkin. Pieniä määriä on vaikeampi myydä sekä tuottaa. Toisena esimerkkinä ovat hillittykasvuiset omenapuut (Malus domestica), tekee vain harmia tuottajille. Näinhän tämä vähän aina ollut, mainitsee Nybacka.

Kysyntä vaihtelee kun trendit menevät ylös ja alas. Suunnittelijakin on ihminen ja tykkää jostain. Niinhän se menee, että sama suunnittelija kun suunnittelee tarpeeksi monta eri kohdetta samoilla kasveilla ja jos on todettu lajit hyviksi ja kestäviksi sekä saatavuuskin onnistuu hyvin niin tottakai kasvilistauksissa tulee toistoa. Uusien lajikkeiden kanssa haastetta kun on vain pieniä määriä niin tämä ei auta viherrakentajia jos ei ole taimia saatavilla. 

Astiataimet suosittuja kun niitä voidaan istuttaa läpi kasvukauden.

Selvästi suosiossa ovat astiataimet. 

Niissä toki puolellaan, että sen voi istuttaa koska tahansa ja aikaisin keväällä ennen kasvun alkamista taimet pystyy säilyttämään lähetyspakkauksessa kaksikin viikkoa. Ammattilaisten suosittelemana kuitenkin avojuuriset taimet. Avojuurinen on helpompi monellakin tapaa ja jatkohoidon kannalta verrattuna kun astiataimet vaativat enemmän kastelua.

 Tekijätkin kertovat, että kun avojuuriset leikkaa alas ja kastelee, todella vähän taimia menehtyy kun se puskee voimansa juuristoon juurtuakseen. Avojuuriset säilyvät auringolta suojattuina sekä muoviin käärittyinä hyvinkin 2-3 viikkoa eli antaa pelivaraa istutusajalle mukavasti.

Poikkeusajat koetelleet jo pari vuotta - Koronapandemia nostatti yksityisellä puolella oman pihan laittoa, sekä omavaraisuuden lisäämistä puutarhoissa. Työmaita sekä hankkeita tämä on taasen hidastanut jos tartuntoja ollut paljonkin. Toimitushaasteita on ollut myös, jos tuotteita tilattu alkukeväälle, mutta siirrettykin syksylle. Esimerkiksi ruukkuhavu on syksyllä jo niin sanotusti eri tuote sekä avojuuristen kohdalla ilmenee ongelma istutusajankohdan kanssa.

Ukrainan tilanne on vaikuttanut tietysti myös taimistoilla. Vakiotuotteistakin ollut pulaa, joten hankinta puolella ollut erittäin vaikeaa, mainitsee Nybacka. Valmiin tavaran sekä jatkokasvatuksen materiaalien saaminen on haastavaa kun toimintaketjut ovat rikki.

Toki myös tämä myöhäinen kevät on vaikuttanut jos taimia ei ole vaan voitu  yksinkertaisesti toimittaa.

Tulevaisuuden näkymiä – Rengon taimistolla on kerrytetty vuosia jo niin paljon, ettei nyt tempasta 20 vuoden projekteja sanoo Nybacka.  Lajikkeistoa ja painotuksia on kartoitettu sekä astiataimilla menty yli 30 vuotta. 80- ja 90- luvuilla sekä vielä 2000-luvun alussa ovat he itsekin lisänneet pistokaslisäyksinä, mutta osoittautunut enempi sivujuonteeksi, harrastukseksi.

”Siinä pitäisi olla isompia määriä ja selkeämmin vain sitä tuotetta. Sinne suuntaan varmasti monet taimistot menossa” – kertoo Nybacka.

Viherala kehittyy jatkuvasti, onhan rakennusmallikin muuttunut, ettei enää vedetä heinäkuuta lonkkaa, päinvastoin silloin sesonki parhaimmillaan mainitsee Nybacka. Viheralueiden arvostus on nousussa kansalaisten keskuudessa edelleen, oma harrastaneisuus lisännyt intressejä sekä toisenkin tekemä huomioidaan erilailla. Tunnistettu kuinka viheralueet lisäävät viihtyisyyttä sekä se, ettei se itsestään tule. Vaikka on tulossa sukupolvia jotka ovat enemmän kaupungeissa kasvaneita, eikä ole niin tietoa kasvien kasvattamisesta tai hoidosta, mutta sitä haluttu selvittää ja oppia. Rengon taimistollekin satelee paljon neuvojen ja vinkkien kyselyitä.

Nybacka on ajatellut, että tulevaisuudessa ammattilaiset kuitenkin voisivat enemmän yksityisiäkin pihoja hoitaa. Tänä päivänä kuitenkin ollaan valmiita enemmän palveluita ostamaan niin suotta ei tarvisi ´kainostella´ että halutaan mahdollisimman helppoa omaa pihaa tai jopa kokonaan asfalttia ja nurmikkoa vaan rohkeasti istutettaisiin monipuolisesti kasveja.

Elämäntyötä taimistolla? Jatkavia yrittäjiä haasteellista löytää.

Pk-seudulla voisi esimerkiksi olla ulkoistettua istutusten jälkihoitoa viherrakennusliikkeille pohtii Nybacka. Näin varmistettaisiin jälkihoidon onnistuminen kesken kiireiden ja hektisen sesongin aikana. Keskellä kaupunkiakaan ei aina mitään helppoja ratkaisuja ole, jos ei pysty automatisoida kaikkia kasteluja esimerkiksi vaan täytyy manuaalisesti käydä kastelemassa.

Lopuksi mainittakoon,  että jos on tarvetta ja halua elämäntyölle taimistolla voisi Rengon taimistolta avautua tähän mahdollisuus. Koko yhteiskunnan läpi kiertävä tietynlainen haaste on kun eläköityminen suurilla ikäryhmillä alkaa koittaa. Monella muullakin taimistolla samanlaista haastetta, esimerkkinä iso Saarioisen taimistokin Pälkäneellä. Kotimaan taimistot suuressa merkityksessään, jotta saamme laadukkaita, suomen oloissa kestäviä taimia jatkossakin luomaan meille viihtyisiä asuinympäristöjä. Kiitokset Pertti Nybackalle haastattelusta ja kommenteista ajankohtaiseen tilanteeseen. Hyvää alkavaa kesää kaikille!

Puutarhanrakentajat julkaisevat blogitekstejä viheralueista; niiden kunnossapidosta, suunnittelusta ja rakentamista - Puutarhanrakentajan näkökulmasta! 

Kuvassa  jutun kirjoittaja hortonomi Hannele viherkattotöissä.

Hannele on vuonna 2018 valmistunut maisemasuunnittelun hortonomi (AMK), joka sisustaa, rakentaa sekä suunnittelee - niin ulkona kuin sisätiloissa. Hän toimii sekä maisemasuunnittelijan tehtävissä että pihatuotteiden asiantuntijana betonitehtaalla Lahdessa.