Hulevesien hallintaa viherkaton muodossa - CASE Heinolan Lintutarha

26.6.2020

Puutarhanrakentajat julkaisevat kesällä 2020 blogitekstejä viheralueista; niiden kunnossapidosta, suunnittelusta ja rakentamista - Puutarhanrakentajan näkökulmasta! 

Teksti ja kuvat: Hannele Laitinen

Hulevesien käsittely on noussut vuosien saatossa yhä tärkeämpään rooliin niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Sadevesien ohjaukseen ja imeyttämiseen löytyy monipuolisesti ratkaisuja. On biosuodattimina toimivia istutuksia, erilaisia painanteita sekä kokonaisia hulevesipuistoja. Hyödynnetään erilaisia läpäiseviä, suodattavia sekä läpäisemättömiä pintoja.  Monet asiantuntijat kehittävät jatkuvasti ratkaisuja sekä tutkivat viherkattojen hyötyjä.

Tähän aiheeseen liittyen toimii esimerkkiratkaisuna viherkatto. Markkinoilta löytyy monenlaisiin käyttökohteisiin erilaisia materiaali- ja toteutustapoja. Viherkatot esimerkiksi tasoittavat lämpötilaeroja, pienentävät valuntahuippuja pidättämällä valumavesiä sekä kaupunkiolosuhteissa vaimentavat ääntä.

Seuraavana esittelen yhtenä vaihtoehtona käytettävän KESY- ketokaton.

Tässä kestävän ympäristörakentamisen ketokatossa hyödynnetään tuotannon sivuvirtoja ja kiertotaloutta. Kiertotalouskatto pohjautuu usean vuoden ajan kestäneeseen tutkimus- ja kehitystyön tuloksiin Rakennusbetoni- ja Elementti Oy:n sekä Helsingin yliopiston välisessä yhteistyössä. Hollolan teollisuuslaitoksen katoilla sijaitsevat koeviherkatot ovat osa Helsigin yliopiston johtamaa Viides ulottuvuus- tutkimusohjelmaa ja näitä koekattoja kehitetään ja seurataan jatkuvasti.

Esimerkkikohteena esittelen viherkattoprojektia, joka toteutetaan Heinolan Lintutarhalle uuden lisärakennuksen katolle. Kyseessä on rakenteilla oleva vesilintutalo ja tässä kohteessa suurin peruste tulevalle viherkatolle on lokkiongelman vähentäminen. Heinolan lintutarhalle laskeutuu huhtikuun alussa noin 800-1000 lokkia ja vanhempien rakennuksien huopakatoilla on näyttöä lintujen ulosteen tuhoamasta katon pinnasta. Viherkattoasiaa esille kohteeseen ajanut Olli Vuori Heinolan Lintutarhalta uskoo viherkaton pitävän lokkeja poissa katolta. Räpyläjalkaisena lintuna lokki ei mielellään laskeutuisi pehmeän, sitä kantamattoman esimerkiksi maksaruohopintaisen katon päälle. Tällä estettäisiin parveilua vesilintutalon katolla. KESY-ketokatto haluttiin Heinolan kohteeseen sen paikallisuuden vuoksi, Vuori kommentoi.

Tämän kohteen haasteena on katon muotoilu, joka täytyi huomioida viherkaton suunnitteluvaiheessa. Kun kattorakenteiden kantavuudet, palo- sekä työturvallisuus asiat on otettu huomioon, päästään itse toteutuspuoleen.

Katon vedeneristämisen puolen varmistaa Icopal Katto Oy, joka asensi vedeneristeeksi Icopal Polar kumibitumikermin. Näiden bitumikermien käyttöluokat jaotellaan katon kaltevuuden mukaan. Käyttö-tuoteluokkana viherkatolla esimerkiksi VE08R. Vedeneristeen suojana käytettiin tässä kohteessa Graviflex-juurisuojakermiä. Seuraavana kerroksena on vedenpidätyshuopa, joka on valmistettu kierrätyskuiduista.

Kuvissa yllä näkyy kierrätyskuidusta valmistettua vedenpidätyshuopaa levitettynä katolle sekä painokiviä.

Salaojittavana sekä vesitilavuutta laajentavana kerroksena käytetään tässä ratkaisumallissa järviruokoa. Talvella Vesijärvestä niitetyt ja kuivana paalatut järviruo’ot ovat kevyitä ja näppäriä liikutella katolla. Oman haasteensa toi kaarevat kohdat kulkemisen suhteen kun järviruoko hieman luisti jalan alla. (Noh, onneksi on turvakengät ja vahvat nilkat.)

Kasvualustakerroksen levittämisessä todella suurena tekijänä on nosturi-auto, joka saatiin kohteen viereen. Näin ollen suursäkeissä oleva kasvualusta pystytään levittämään suoraan säkistä ja nopeuttamaan levittämisen työvaihetta.

Kuvissa kasvualustan levitystä seuraavana työvaiheena.

Kyllä viherkaton perustaminen onnistuu tammikuus… Eikä kun toukokuussa..Niinpä, kuinka moni pääsi kokemaan upeaa räntäsadetta toukokuussa.

Toukokuinen räntäsade ei estänyt viherkattorakentamista Heinolan maisemissa.

Eikä peitelty alhaalla mahdollisesti kulkevia rakennusmiehiä kasvualustalla, sillä katon 
reunalla käytetään vanerilevyjä materiaalin valumisen estämiseksi. Kun kasvualusta on saatu leviteltyä haluttuun paksuuteen, viimeistellään reunat lopuksi vanerilevyjen poiston yhteydessä. Tässä kohteessa paloturvallisuutta on 
huomioitu käyttäen luonnonsorakaistaletta palokatkoina katon reunalla ja läpivientien 
kohdilla.

Sorakaistale tuo viimeistellyn ilmeen, estää kasvualustaa valumasta sekä auttaa kunnossapidossa, etteivät kasvit leviä katon reunoille asti.

Kuvassa oikealla viimeistellään luonnonsorakaistaletta.

Heinolan Lintutarhalla on otettu huomioon aiemminkin käytetyissä kasvivalinnoissa perhoset sekä pörriäiset, joten tätä suuntaa haluttiin jatkaa myös viherkatolle tulevassa kasvillisuudessa. Kasvillisuus koostui pääosin erilaisista maksaruohoista kuten esimerkiksi kelta-ja valkomaksaruohoista sekä särmä- ja isomaksaruohoista. Lisäksi katolle kylvettiin niittysiemenseos. Taimia oli niin potti- kuin ruukkutaimina ja erilaiset taimet istutettiin katolle sekaisin. Pottitaimien istuttamisessa käytettiin apuvälineenä istutusputkea. Tämä vähensi konttaamista, mutta toki käsin istuettavaakin riitti yli 3000 taimessa kaikkiaan. Jäämme odottamaan kuinka kattokasvillisuus lähtee kasvuun ja leviämään. Katon kasvillisuuden kunnossapidossa auttaa Heinolan kaupungin viherpalvelu sekä Heinolan lintutarhan vapaaehtoiset puutarhatyöntekijät.

Kuvia istuttamisvaiheesta; Valkomaksaruohoa pottitaimena ja lähikuvaa kattokasvillisuudesta.

Heinolan lintutarha on suosittu matkailukohde, johon viherkatto tuo oman lisänsä hyötyineen. Vuori sanoo ajan ja kokemuksen näyttävän, josko tulevaisuudessa vanhempien rakennuksien katot voitaisiin uusia myös viherkatoiksi. Nyt rakentuva viherkatto on sellaisella paikalla, jota myös heinolalaiset pääsevät ihastelemaan ohikulkiessaan.

Perusta sinäkin viherkatto omalle pihallesi? Pihasaunan katolle tai roska-katoksen ylle? Pienestäkin viherkatosta on hyötyä hulevesien hallinnassa. Ja toki koemme miellyttäväksi vihreän ympäristön, joten miksemme loisi lisää vehreyttä paikkoihin joissa viihdymme. Loppukevennykseksi vielä Heinolan lintutarhoilta tilannekartoitusta, että uutisissa helmikuussa vilahtanut palmuaratti Axel  on siirretty tarhalla näkyvämmälle kulmalle ja on päässyt nauttimaan ulkokeleistä. Lintutarhan ovet ovat avoinna, joten Axelia kavereineen pääsee tervehtimään.

Lähteet: https://www.rakennusbetoni.fi/application/files/7315/7372/3707/AKO_Garden_Viherkattoesite_11-2019.pdf

Puutarhanrakentajat julkaisevat kesällä 2020 blogitekstejä viheralueista; niiden kunnossapidosta, suunnittelusta ja rakentamista - Puutarhanrakentajan & hortonomin näkökulmasta! 

Kuvassa vuonna 2019 perustetun viherkaton kasvillisuutta sekä jutun kirjoittaja hortonomi Hannele.

Hannele on vuonna 2018 valmistunut maisemasuunnittelun hortonomi (AMK), joka sisustaa, rakentaa sekä suunnittelee - niin ulkona kuin sisätiloissa. Hän toimii sekä maisemasuunnittelijan tehtävissä että pihatuotteiden asinantuntijana betonitehtaalla Lahdessa.