Puut- puistojemme kruunut

19.9.2022

Puut luovat ison osan puistojemme sekä muun katukuvan maisemasta.

Puutarhanrakentajat blogissa käsitellään ja keskustellaan viheralueiden kunnossapidosta, suunnittelusta ja rakentamisesta - Puutarhanrakentajan näkökulmasta! 

Teksti & kuvat: Hannele Laitinen

Puutarhanrakentajat olivat pari viikkoa sitten kaksipäiväisellä rakentajamatkalla ja perjantai aamu alkoi Heikki Kiurun opastamalla puukierroksella Fiskarsissa. Kiuru on metsätalousinsinööri ja opettaa tällä hetkellä Hyriassa. Hän on Fiskarsissa vieraillut ensimmäisen kerran vuonna 1981 ja tunsi nyt kyllä puut ja reitit kuin omat taskunsa. 

Dendrologin ja metsätalousinsinöörin ammattitaito ja mielenkiinto puustoon huokui opastetulla kierroksella. Saimme kuulla osia Fiskarsin historiasta sekä erityisesti sen puustosta mitä sille on vuosien saatossa tapahtunut ja kuinka tätä on hoidettu. 

 Otimme haastattelutuokiota Kiurun kanssa puiden hoitoon liittyvillä kysymyksillä. 

Kuvassa Heikki Kiuru kertomassa Fiskarsin puustosta rakentajamatkalla.

Puiden hoitaminen niin kadun varsilla kuin puistoissakin on korostunut vuosien saatossa. Kiuru tiivisti hyvin, kun sanoi, että puuthan sen maiseman tekevät. Arboristikouluksen alkamisen myötä 90-luvulla on ohjeistus hoito-toimenpiteisiin paremminkin alkanut ja tarkentunut. Kiuru on itse osallistunut tähän arboristikoulutukseen tuolloin myös, mutta on ollut niin sanotusti askeleen edellä kun on jo kirjoittanut  esimerkiksi lehtojen hoidosta ohjeistusta.

 Hän mainitsee, että toki olihan jo kansakoulussa istutusohjeita opastauluissa. Jotenkin ohjeistus on tässä välillä niin sanotusti ”hävinnytkin” ja esimerkiksi puita istutettiin liian syvään. Puille tehtävät toimenpiteet ovat muuttuneet myös, kun on esimerkiksi kauan sitten jo jätetty sementtipaikkaukset pois. Onneksi, koska tällä menetelmällä tuhottiin harvinaisen eliölajiston elinympäristöä. Uudistunut puun hoito-ohjeistus on amerikasta, englannista sekä ruotsista rantautunut ja muokkautunut suomeen.

Kuvassa jalavan latva on typistetty ja puu saatu säilymään vielä osana maisemaa.

Fiskarsin puukierroksella Kiuru kertoi esimerkkinä, kun jalavissa latvat alkoivat kuivua jalavapakurin vuoksi, ne typistettiin ja leikattiin vain latvuksen osalta. Tästä tuli silloin 90-luvulla ihmettelyäkin, että miksi niitä typistettiin eikä kaadettu, mutta kun maisema haluttiin säilytää ei voitu kerralla kaataa koko puuta. Nyt puut edelleen luovat näkösuojaa ja vihreyttä maisemaan. Olisi maisema nyt täysin erinäköistä, jos Kiurun kertoman mukaan Fiskarsin pääkujan reunustamat puut olisi kaikki kaadettu kerralla. Vuorijalavia hiljakseen ryhdyttiin vaihtamaan tammiksi paremman kestävyyden vuoksi.

"Puuthan sen maiseman tekevät" - Kiuru

Tänä päivänä puiden arvostus. Katu- ja puistopuiden arvostuksessa ilmenee isoa vaihtelua. Osittain arvostetaan todella hyvin, kuten esimerkiksi täällä Fiskarsissa, Kiuru toteaa. Toisena kantana nähdään, että puut ovat vain tiellä. 

Rakennetussa ympäristössä tämä on haasteena kun suunnittelijalle karkeasti jää vain se jäljelle jäävä kaiken muun infrastruktuurin myötä. Tänä päivänä toki tehdäänkin tarkkaa mitoitusta, mutta on juuri enemmän myös rajoittavia tekijöitä kuten maanalaiset rakenteet sekä teiden tiukka mitoitus.

 Vanhalla ruukkialueella tämä asia onneksi toisin, kierroksellakin joukosta tuli erityisen hyvää huomiota miten hyvin täällä on puilla tilaa.

Kuvaa Fiskarsin pääväylältä.

Ammattitaitoista hoitoa ja perusteellisia hoitosuunnitelmia? Kiurun mielestä kuntatasolla puiden hoitosuunnitelmat ovat osalla erittäin hyvät kun toki osalla siististi muotoiltuna sitten ei niin hyvin. Paljon vaihtelua esiintyy tälläkin rintamalla ja riippuu tietysti miten tämä puoli on kunnalla organisoitu sekä minkälainen kiinnostus on asiaan. Esimerkiksi kaupungeissa, joissa ovat asiasta kiinnostuneet asiantuntijat ja teetetty hoitotyöt urakoitsijalla, on tärkeää kenet siihen on ulkoistettu ja, että valvojat edellyttävät työn laadun. Näin taso jo nousee kauttaaltaan korkeammaksi. Kiuru toteaa, että kenellä sitten nämä onkaan vastuullaan, pitäisi olla tarkka miten yhteistä omaisuutta hoidetaan. Hyvänä ideana Kiuru kertoo esimerkiksi jos kunnilla olisi keskinäisiä opintomatkoja? Näistä voisi ammentaa niin suunnittelijat kuin ylläpitäjätkin vinkkejä ja käytäntöjä puuston hyvinvointiin. 

Kunnossapitoluokitus ei niin tuttuna, mutta Kiuru mainitsee, että ovat hoitoluokitukset minkälaiset tahansa, katsottaisiin elintila sekä kasvupaikkavaatimukset. Isoilla vanhoilla puilla erityisesti hoitotoimenpiteet siten, että tehdään puu lähtökohtaisesti ettei vahinkoa päästä tekemään. Katuväylällä turvallisuuden nimissä isompi merkitys kuin esimerkiksi täällä Fiskarsissa pähkinäpensaslehdoilla. Tästä lehdostakin Kiuru mainitsi, että täytyisi harventaa, jotta saa enemmän valoa esimerkiksi siellä upeasti kukkiville vuokoille vielä suotuisammaksi kasvupaikaksi.

Kiitokset Heikille kierroksesta Fiskarsissa. Vetreästi hän loikkasi ojan yli esittelemään kannosta löytyvää kääpää ja erityisesti mieleen jäi maininta, että oletettavasti Fiskarsin vanhimman tammen yhteen kasvaneet oksat tuovat onnea. Voisiko tästä tarinasta juontaa juurensa hänen mainitsemiksi lempipuiksi tammi sekä mänty, kenties. 

Ruukkialueen puusto oli nyt näin lähempää katsottuna kyllä uljasta. Alueen puustoa siellä on käynyt hoitamassa juurikin arboristit. Välitetäänkö "vähemmän" arvokkailla alueilla tarpeeksi isoista puista, puistojemme sekä kaupunkikuviemme kruunuista? Ettei näitä arvokkuuksia huomata liian myöhään, jos niitä jouduttaisiinkin esimerkiksi jonkun taudin vuoksi poistamaan enemmmän kerralla. Vaalitaan ja hoidetaan tärkeitä osia luonnon monimuotoisuudelle niin kaupunkikuvassa kuin ihan kotipihallakin.

Kuvaan tallennettu idea, kuinka kantoa hyödynnetty istutuspaikaksi.

Puutarhanrakentajat julkaisevat blogitekstejä viheralueista; niiden kunnossapidosta, suunnittelusta ja rakentamista - Puutarhanrakentajan näkökulmasta! 

Kuvassa  jutun kirjoittaja hortonomi Hannele viherkattotöissä.

Hannele on vuonna 2018 valmistunut maisemasuunnittelun hortonomi (AMK), joka sisustaa, rakentaa sekä suunnittelee - niin ulkona kuin sisätiloissa. Hän toimii sekä maisemasuunnittelijan tehtävissä että pihatuotteiden asiantuntijana betonitehtaalla Lahdessa.